Ajankohtaista

17.01.2011: Huvudstadsbladet artikkeli 16.1.2011

Huvudstadsbladet kirjoitti artikkelissaan 16.11.2011 vammaisten henkilöiden vapaa-ajan avustamisesta pääkaupunkiseudulla. Olemme kyseisen artikkelin palveluntuottaja henkilökohtaisen avustamisen osalta. Haluamme todeta, että meille on ilo tuottaa asiakkaan tarpeen mukaista palvelua. 

Ohessa artikkeli Hbl 16.11.2011 sekä epävirallinen käännös siitä:



Sivu 1

Espoon kaupunki myöntää rikkomuksen (brott) vammaislakia vastaan

Vantaa sai huomautuksen vammaisen palvelusuunnitelman puuttumisesta

Marja-Leena Remeksen, Espoon perhe- ja sosiaalipalvelupäällikön, mukaan ei ole epäilystäkään siitä, että Espoo saa huomautuksen, jos asiakas valittaa oikeusasiamiehelle siitä, ettei hän ole saanut palvelusuunnitelmaa.
Vuoden lopussa vain 40 prosentilla liikuntavammaisista Espoossa oli palvelusuunnitelma, joka tarvitaan, jotta he voisivat hakea ja saada päätöksen tarvitsemastaan avusta.
- Kaupungilla on aivan liian vähän sosiaalityöntekijöitä eikä se ole onnistunut vastaamaan palvelusuunnitelman vaatimuksiin. Tehtävää ei ole myöskään tarpeeksi priorisoitu sen jälkeen, kun vammaislaki tuli voimaan syyskuussa 2009, sanoo Remes, joka toteaa että monet kunnat kamppailevat saman vaatimuksen kanssa.
Sekä viranomaiset että terveydenhoitolautakunta lupaavat, että kaikki palvelusuunnitelmaa haluavat saavat sellaisen viimeistään 2013.

Sivu 2
Kim haluaa ystävän eikä olla pomona

Espoo pakottaa vaikeasti vammaiset työnantajiksi, sanoo Christina af Hällström. Hänen toimintarajoitteinen poikansa Kim Kuosma ei halua byrokratiaa eikä kykene suoriutumaan siitä. Espoon kaupunki myöntää puutteet: Meillä on liian vähän sosiaalityöntekijöitä.

Kim Kuosma, 32, on vaikeasti toimintarajoitteinen ja asuu palvelukodissa Espoossa. Hänellä on hahmotusvaikeuksia ja keskittymisongelmia.
Hänellä on menettänyt kolme sosiaalityöntekijää vuoden aikana ja puoli vuotta hän on odottanut palvelusuunnitelmaa, jota tarvitaan, jotta hän voi hakea ja saada päätöksen tarvitsemastaan avusta.
Espoossa nimittäin yksi sosiaalityöntekijä vastaa 500 asiakkaasta, kun taas Helsingissä on yksi sosiaalityöntekijä 160 asiakasta kohti.
- Kaupunki on painanut sosiaalityöntekijöitten määrän niin alas, ettei henkilökunta jaksa pysyä tehtävissään, eikä Espoo selviä lakisääteisistä tehtävistään, sanoo Kimin isä Tapio Kuosma, joka on oikeustieteen lisensiaatti.
- Kimin palvelusuunnitelma tehtiin kesäkuussa. Me lähetimme sen takaisin korjauksineen. Hän ei ole vielä saanut sitä. Palvelusuunnitelma on ainoa asiakirja, jossa ilmaistaan toimintarajoitteisen henkilön tarpeet ja omat toivomukset.

Espoo voi saada huomautuksen
Viime vuonna Vantaan kaupunki sai huomautuksen siitä, että se oli rikkonut lakia, kun vaikeasti toimintarajoitteiselle henkilölle ei ollut tehty palvelusuunnitelmaa.
Marja-Leena Remes, Espoon perhe- ja vammaispalvelupäällikkö, on täysin tietoinen riskistä: oikeusasiamies voi näpäyttää myös Espoota sormille. Vuoden lopussa vain 40 prosentilla 4000 toimintarajoitteisesta oli Espoossa palvelusuunnitelma.
- Kaupungilla on aivan liian vähän sosiaalityöntekijöitä, eikä se ole onnistunut täyttämään palvelusuunnitelmavaatimusta. Tehtävää ei ole valitettavasti myöskään priorisoitu kylliksi sen jälkeen kun vammaislaki tuli voimaan syyskuussa 2009, sanoo Remes.
- Olemme pyytäneet enemmän resursseja ja lisää sosiaalityöntekijöitä vuonna 2012. Vuoden 2013 alussa saavat kaikki halukkaat palvelusuunnitelman.

Työnantaja myös vastaisuudessa
Helmikuun 17. päivänä Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta tekee päätöksen henkilökohtaisen avun suuntaviivoista.
Työnantajamalli, jossa toimintarajoitteinen henkilö itse palkkaa henkilökohtaisen avustajan, jonka kaupunki maksaa, on monen vuoden ajan ollut kaupungin suosima, ja niitten poliitikkojen ja viranomaisten mukaan, joiden kanssa Hbl puhui, se on sitä vastakin,.
- Miten vaikeasti vammainen voi huolehtia tästä, sanoo Christina af Hällström, Kimin äiti ja Espoon vammaisneuvoston jäsen, ja viittaa pinoon tiheästikirjoitettuja sivuja, joissa on lakipykäliä, työhönotto-ohjeita ja työaikalistoja.
- Kaupunki pakottaa vaikeavammaiset työnantajiksi. Käytännössä vastuu siirtyy vanhemmille, ja me olemme kumpikin yli 65-vuotiaita. Kim on yksi niistä harvoista, jotka ovat saaneet henkilökohtaisen avustajan ostopalveluna Espoossa. Useampien pitäisi saada se mahdollisuus. Kaikki vaikeavammaiset eivät halua eivätkä voi tulla työnantajiksi.

Kummallakin on sama musiikkimaku
Elokuusta lähtien Kim ja Lauri Himberg, 24, ovat viettäneet neljä tuntia yhdessä kaikkina arkipäivinä sen sijaan, että Kim osallistuisi päivätoimintaan.
Kimin täytyy olla työnantaja kahdenkymmenen tunnin osalta kuukaudessa. Muut tunnit, 20 tuntia viikossa päivätoimintaan ja 15 tuntia kuukaudessa vapaa-ajantoimintaan, ovat tunteja, joista vastaa palveluntuottajayritys.
- Minä en halua olla pomo enkä huolehtia byrokratiasta. Latella ja minulla on tasavertainen suhde, olemme enemmän kavereita kuin pomo ja palkollinen. Meillä on sama musiikkimaku, me käymme konserteissa, osallistumme taiderientoihin, syömme pikaruokaa, pelaamme biljardia tietokoneella ja matkustamme kaupungille, sanoo Kim Kuosma.

Espoo: 
yksi sosiaalityöntekijä 500 liikuntavammaista kohti
Helsinki:
yksi sosiaalityöntekijä 160 liikuntavammaista kohti

Tapio Kuosma viittaa YK:n yleissopimukseen vammaisten henkilöiden oikeuksista, yksilön itsemääräämisoikeuteen ja vammaispalvelulakiin, joka mainitsee kunnan palvelut ja ostopalvelut työnantajamallin ja palvelusetelien rinnalla tasavertaisina.

Sivu 3

Sosiaalipalvelupäällikön Marja-Leena Remeksen mukaan toimintarajoitteisella henkilöllä on oikeus avustamiseen, mutta kunta valitsee, mitä malleja se tarjoaa.
- Meillä on ollut työnantajamalli monta vuotta. Se tulee vastakin olemaan pääasiallinen malli, ja me järjestämme kursseja tuleville työnantajille. Keväällä me otamme palvelusetelit käyttöön. Ostopalvelut voivat olla marginaalinen vaihtoehto, sanoo Remes, joka lupaa, että vammaisneuvosto saa nähdä ehdotuksen ennen helmikuista kokousta.

Ei kilpailuttamista
Palvelusetelin kanssa voi vaikeavammainen itse soittaa kaupungin ehdottamaan palvelukeskukseen, jos hän haluaa esimerkiksi mennä elokuviin. Jos asiakas ei ole tyytyväinen palveluun, hän voi valittaa joko yritykseen tai kuluttaja-asiamiehelle.
- Yrityksiä ei kilpailuteta ja useimmat eivät edes tiedä, mitä vammaispalvelu tarkoittaa, sanoo Christina af Hällström, joka on kaupungin toimeksiannosta selvitellyt yrityksiä.
Remes on taipuvainen yhtymään kritiikkiin, mutta sanoo, että sopivien palveluntuottajien kilpailuttaminen on vuoden hanke.
- Kaupunki on sitä paitsi palkannut palveluohjaajan, joka auttaa asiakkaita työnantajatehtävissä, ja keväällä me annamme ohjeita asiakkaillemme ja kaupungin työntekijöille, sanoo Remes.

Vammaisasiamies protestoi
Sirkku Kiviniitty, Espoon vammaisasiamies, suosittelee, että kunta ottaa kantaakseen päävastuun henkilökohtaisten avustajien järjestämisestä ja seuraa, että palvelu toimii.
- Ruotsi mainitaan esikuvana keskusteluissa siitä huolimatta, että vain alle kolme prosenttia toimintarajoitteisista henkilöistä Ruotsissa on valinnut mahdollisuuden toimia työnantajana. Tehtävä on vaativa, kaikki eivät selviä siitä, mutta vaihtoehdon puuttuessa he yrittävät parhaansa.
Niistä 350:stä, jotka saivat päätöksen henkilökohtaisesta avustajasta 2009, miltei kaikki ryhtyivät työnantajiksi. Samanaikaisesti enemmistö vammaisasiamiehen saamista valituksista koskee vaikeuksia juuri henkilökohtaisten avustajien kanssa.
Pia Kauma (kok.), sosiaali- ja terveyslautakunnan varapuheenjohtaja, katsoo, ettei ketään saa pakottaa toimimaan työnantajana, ja avaa oven ostopalvelujen lisäämiselle Espoossa.
- Jos asia tuntuu mahdottomalta tai vastenmieliseltä, voi ajatella ostopalveluja, vaikka ne voivat olla kaksi kertaa niin kalliita kuin työnantajamalli. Keskiasteisesti ja vaikeasti toimintarajoitteisille henkilöille ei tule edes tarjota työnantajamallia.

Jeanette Östman

Käännös: PFe


”Latella ja minulla on tasavertainen suhde, olemme enemmän kavereita kuin pomo ja palkollinen. Meillä on sama musiikkimaku, me käymme konserteissa, osallistumme taiderientoihin, syömme pikaruokaa, pelaamme biljardia tietokoneella ja matkustamme kaupungille,”
Kim Kuosma

Tämä on tapahtunut, palvelusuunnitelmat

* Vammaislaki, joka astui voimaan 1.9.2009, määrää, että vammaiselle henkilölle on laadittava palvelusuunnitelma niin pian kuin mahdollista.
* Palvelusuunnitelma on tärkeä, jotta vaikeavammaisen henkilökohtainen vapaus, koskemattomuus ja itsemääräämisoikeus voidaan turvata välttämättömän avun ja palvelun kautta.
* Vammaisen palvelutarpeen ja tuen selvitys on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen, kun vammainen tai hänen laillinen edustajansa on ottanut yhteyttä kunnan viranomaiseen, joka vastaa sosiaalipalvelusta.
* Päätös on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa, ellei asian selvittäminen vaadi pitempää käsittelyaikaa.
* Viime syksynä oikeusasiamies Maija Sakslin antoi huomautuksen Vantaalle lain rikkomisesta, kun oli laiminlyöty palvelusuunnitelman laatiminen vaikeasti toimintarajoitteiselle henkilölle.
* Vuoden lopussa vain 40 prosentilla Espoon 4000 toimintarajoitteisesta henkilöstä oli palvelusuunnitelma. Syynä on huono priorisointi ja sosiaalityöntekijöitten puute.

Tämä on meneillään, henkilökohtainen avustaminen

*Helmikuun 17. päivänä Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta tekee päätöksen henkilökohtaisen avun suuntaviivoista.
*Tiettävästi virkamiehet pitävät parempana työnantajamallia ja palveluseteleitä. Ostopalvelut on marginaalinen vaihtoehto. On palkattu palveluohjaaja tukemaan työnantajamallia.
*Vammaispalvelulain mukaan kunnan on otettava huomioon vaikeavammaisen omat mielipiteet ja toivomukset sekä henkilökohtainen avuntarve, joka on määritelty palvelusuunnitelmassa.
*Vaikeavammaiselta henkilöltä edellytetään, että hänellä on voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa.
* Lain tulkinta Espoossa on herättänyt kritiikkiä omaisten keskuudessa, jotka ovat sitä mieltä, että kaupunki siirtää liian suuren vastuun toimintarajoitteiselle henkilölle ja että vain murto-osa toimintarajoitteisista henkilöistä selviää esim. työnantajana toimimisen vaatimasta byrokratiasta.
* Sentteri ry välittää avustajia Helsingissä, Espoossa ja Kauniaisissa.